Kesäkuun alusta veneisiin on nimettävä päällikkö

Kesäkuun alusta veneisiin on nimettävä päällikkö

Kesäkuun alusta veneisiin on nimettävä päällikkö – myös liikennevirhemaksut tulevat vesille

Kaipaavatko ikääntyvien miesten veneilytavat ryhtiliikettä?

Kun talvisäilytys tänä vuonna päättyy, astuu uusi vesiliikennelaki voimaan kesäkuun alussa. Laki tuo liikennevirhemaksun käyttöön Suomen vesillä, samaan aikaan kun maksu tulee voimaan tieliikenteessäkin.

Tiukennuksena voi pitää myös sitä, että veneelle on nimettävä vastedes päällikkö, joka vastaa kyytiin lähtevien turvallisuudesta. Ukaasien kevennys on puolestaan se, että veneiden vuokraus helpottuu.

Veneen päällikkö vastaa esimerkiksi siitä, että jokaiselle mukaan lähtevälle on veneessä pelastusliivit, jotka ovat myös helposti saatavilla. Pelastusliivejä ei tästä eteenpäinkään tarvitse käyttää aina, mutta sään ja muiden olosuhteiden niin vaatiessa liivien on oltava paatissa istuvien päällä.

Vastedes veneen kuljettaja on yleensä myös sen päällikkö, mutta päällikkö voi olla joku muukin henkilö, joka tosiasiassa vastaa veneen kulusta – eikä päällikön välttämättä tarvitse olla edes mukana venematkalla, kertoo hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin liikenne- ja viestintäministeriöstä.

– Tällä on osin pyritty ennakoimaan tulevaisuuden automaattiveneitä.

Lainmuutos merkitsee myös, että vuokraveneet vapautuvat katsastusvelvoitteesta.

– Samoin poistuu vaatimus, että vuokraveneissä on oltava CE-merkintä. Näillä vuokraveneiden ehtojen kevennyksillä halutaan edistää pienimuotoista jakamistaloutta, sanoo tiiminvetäjä Suvi Toppari Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Vesillä tapahtuu ja sitten sattuu

Vesillä törttöilystä voi kesäkuun alusta alkaen seurata kolmen eri tason rangaistuksia.

– Rangaistusten lievimmäksi portaaksi saapuu liikennevirhemaksu, jonka suuruus on rikkeen vakavuudesta riippuen 40–120 euroa. Vakavampia asioita käsitellään vesiliikennerikoksina, kun taas törkeimmät teot tuomitaan rikoslain mukaan, Vesanen-Nikitin avaa.

Rikkeitä ja virheitä Suomen vesillä sattuu, ainakin sen valossa, että meillä vesiliikenteessä kuolee selvästi enemmän ihmisiä kuin väkirikkaammassa Ruotsissa.

– Viime vuonna veneilyn onnettomuuksissa kuoli Suomessa 43 ihmistä. Ruotsissa tämä kuolonuhrien määrä olisi vesiliikenneturmissa todella suuri, Toppari vertaa.

Suomessa viime vuonna vesiliikenteessä kuolleet 43 olivat kaikki miehiä.

– Sukupuolen lisäksi ikäluokka oli vahvasti painottunut. Suurin osa kuolleista oli 55–74-vuotiaita.

Ei liene kovinkaan kaukaa haettua kysyä, kaipaavatko ikääntyvien miesten veneilytavat ryhtiliikettä?

Euroopan johtava venemaa

Toki Suomessa myös liikutaan vesillä ahkerasti. Vesanen-Nikitin sanoo, että Suomessa on väkilukuun nähden eniten veneitä Euroopassa.

Jakamistalous ei ole tähän mennessä lyönyt läpi ainakaan veneilyssä: moni suomalainen näyttää ajattelevan, että veneen pitää olla oma.

– Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa oli noin miljoona huvivenettä. Rekisterissä veneitä oli viime vuoden lopussa noin 220 000, Toppari kertoo.

Autoilun tyyppistä veneajokorttia tai pelastusliivien käyttöpakkoa ei ole Suomeen tulossa tai suunnitteilla.

– Suuri osa tapaturmista vesiliikenteessä tapahtuu siinä ihan lähivesillä, soutaessa, tai kun noustaan veneessä seisomaan laskemaan kalaverkkoa. Noihin riskeihin on vaikeaa vaikuttaa pelastusliivien tai ruorijuopumuksen sääntelyllä, Vesanen-Nikitin arvioi.

Vesiajokorttia ei ole hänen mukaansa haluttu Suomeen.

– Periaatteessa kylläkin on jo nyt mahdollista määrätä kuljettajan pätevyydestä ehtoja. Jos huomataan, että jokin vesiliikenteen ajoneuvotyyppi on vaarallinen, Traficom voi määrätä sellaisen veneen kuljettajalle pätevyysvaatimuksia sekä 18 vuoden ikärajan.

Lisätietoja: Kristian Räme, tj, Inkoo Venehotelli

Lähde: YLE Uutiset, STT